Hahmotus

1. Mitä hahmotus on?

Ihminen havainnoi ympäristöään aistiensa, kuten näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaistinsa avulla. Hahmottamisella tarkoitetaan siten aistien kautta saadun tiedon jäsentämistä, ymmärtämistä ja hyödyntämistä omassa toiminnassa.

Näköaisti on ihmisen hallitsevin aisti ja sen kautta hahmotamme itseämme suhteessa ympäristöön.

Nähdyt asiat jäävät usein mieleen kuultua tai luettua asiaa paremmin. Aivot tulkitsevat nähdyn kuvan samanaikaisesti eri puolilla aivoja. Ymmärrämme näkemämme yhdistämällä sen aiemmin opittuun tietoon. Esimerkiksi katsoessamme ulos ikkunasta, näköaisti välittää tietoa vuodenajasta ja säätilasta. Jos ulkona sataa lunta, oletamme aiempien kokemusten perusteella, että on talvi. Kun avaamme ikkunan, tunto- ja kuuloaisti antavat lisävihjeitä, jotka varmistavat, onko kyse talvesta vai jostain poikkeavasta sääilmiöstä.

Monet kuvalliset symbolit eli tunnusmerkit auttavat meitä hahmottamaan ympäristöämme. Keksitkö sinä, mitä seuraavat symbolit tarkoittavat?

Mitä nämä Facebookissa käytettävät symbolit tarkoittavat?

Ihmisen tuntoaisti välittää tietoa ympäristöstä ja siinä olevista esineistä myös silloin, kun niitä ei näe. Esimerkiksi jos menemme yöllä WC:hen, tunnustelemme käsillä pimeää ympäristöä, jotta tiedämme mihin suuntaan pitää kulkea. Kuuloaisti auttaa puolestaan hahmottamaan lähestyvän auton suunnan ja etäisyyden äänen perusteella, vaikka autoa ei näy.

Avaruudellinen hahmottaminen tarkoittaa tilan hahmottamista suhteessa itseen ja ympäristöön. Se on kykyä arvioida etäisyyksiä ja suuntia sekä käännellä esineiden mielikuvia päässään. Avaruudellinen hahmottaminen on tarpeen, kun esimerkiksi suunnittelemme kulkureittiä tiettyyn kohteeseen. Se auttaa myös arvioimaan, kuinka kaukana kohde on. Autoilijat tarvitsevat hyvää tilan hahmottamiskykyä, sillä ajaminen edellyttää ajoneuvon koon ja suunnan sekä etäisyyksien tarkkaa arviointia suhteessa ympäristöön.

2. Muistisairauden ja kehitysvamman vaikutus hahmotukseen ja hahmottamisen edistäminen

Muistisairaus ja kehitysvamma voivat hankaloittaa ympäristön hahmottamista. Esimerkiksi tilan, suuntien ja paikkojen arviointi vaikeutuvat, mikä altistaa eksymisille. Myös esimerkiksi lääkärin hoito-ohjeita ja sähkölaitteiden käyttöohjeita voi olla vaikea hahmottaa.

Muistisairauden myötä henkilöllä voi olla lisäksi pulmia esineiden löytämisessä ja niiden käyttötarkoituksen ymmärtämisessä sekä ajankulun ja kellonajan hahmottamisessa.

Mitä kello on?

Numerot kellotaulussa helpottavat kellonajan hahmottamista. Ennen vanhaan käki- tai kaappikello ilmoittivat ajan kulumisesta äänimerkillä. Nykyään on saatavana puhuvia kelloja, joihin voi asettaa tärkeitä muistutuksia kuten lääkkeenoton. 

Muistisairauden edetessä myös tuttujen henkilöiden tunnistaminen ja vaatteiden pukeminen vaikeutuvat. Näiden taitojen heikkeneminen usein hämmentää ja ahdistaa sairastunutta, joka saattaa turhautua ja menettää kokemuksen arjen hallinnasta.

Muistisairaan tai keitysvammaisen henkilön päivittäistä elämää voi edistää tunnistamalla arjen pulmatilanteet ja ohjaamalla häntä niissä hienovaraisesti. Apuna kannattaa käyttää myös selkeitä kirjallisia ja kuvallisia ohjeita sekä teknisiä apuvälineitä.

Kuvallinen ohje auttaa pyykinpesun toteuttamisessa vaihe vaiheelta.

 Kuvapohja ja kuvat Papunet-kuvatyökalu ›

3. Hahmottamisen harjoittelu puistossa

Puistossa on mahdollisuus harjoitella hahmottamisen taitoa.

Tästä hahmottamisen harjoituksiin ›